Afrikkalainen tanssi tai tuttavallisemmin afro on kuulunut elämääni jo ikuisuuden. Välillä tanssi vie enemmän ja välillä vähemmän. Nuoruuden huumassa tuli tanssittua monta kertaa viikossa. Nykyisin tanssiminen on enemmän tapa pitää kuntoa yllä, rentoutua ja tyhjentää aivot kaikesta muusta. Ajoittain tulee kuitenkin edelleen myös halu kehittyä ja ylittää tanssissa itsensä.
Tanssin ydin oli aika hyvin kiteytetty Gambian reissun esitteeseen: "Länsiafrikkalaisessa musiikissa ja tanssissa yhdistyvät pitkät perinteet, yhteisöllisyys, uutta luova taide, taituruus, fyysisyys, henkisyys ja ennen kaikkea ilo! Länsiafrikkalainen tanssi ja musiikki sopii kaikille. Vaikka se on edistyneemmällä tasolla todella haastavaa, voi aivan aloittelijakin päästä heti nauttimaan rytmin huumasta."
Matkakuume alkaa pikku hiljaa hiipiä. Yleensä pakkaan reissua edeltävinä päivinä, mutta nyt tuli jo tarkastettua, onko kaikki olennaiset matkaan liittyvät varusteet kohdallaan. Tässä pakkaamisen A osio.
Lääkäriaika ensi viikolle varattu. Keltakuumerokote pitäisi uusia ja maalarialääkkeet saada hankittua.
Passin voimassaolo tarkastettu. Eräällä matkalla jouduin uusimaan passini Bangkokissa ja Prahasta tulin takaisin ajokortilla, sillä mukana olikin vanha passi.
Aurinkorasvassa riittävästi kertoimia, käsidesiä ja hyttysmyrkkyä riittää.
Matkavakuutus on jatkuva Eurooppalaisen vakuutus. Kannattava sijoitus. Turha murehtia, jos vakuutusta ei lopulta mihinkään tarvitse. Minä olen valitettavasti tarvinnut. Edellinen Afrikan matkani yli kymmenen vuotta sitten päättyikin vähän ikävämmissä merkeissä. Raju auto-onnettomuus, jonka vuoksi piti päästä lentämään takaisin Suomeen ennen aikojaan. Kolme kertaa leikkauspöydällä ranteen vamman vuoksi. Ja kaiken tämän lystin maksoi vakuutusyhtiö. Onneksi!
Kaikkea voi sattua, mutta kotiin ei kannata jäädä homehtumaan. Sekään ei aina pelasta. Äitini mursi jalan mattoon kompastuessa ja työkaveri sängystä noustessa... Ei siis auta muuta kuin kokeilla uusia asioita.
-Pii-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti