Voi onni ja autuus. Olin jo unohtanut kuinka karmea kokemus auton pesukopissa oleminen on. Törkeä meteli, auto heiluu ja itselläni nousee lähinnä tuskanhiki. Joitain vuosia sitten muistan olleeni samassa tilanteessa kuitenkin vielä pahemmassa tilassa. Paniikiksi sitä voi varmaan kutsua. Juonsi juurensa onnettomuudesta, jossa auto joutui jokeen ja vesi tulvi sisään. Pesupaikalla vesi pysyy onneksi auton ulkopuolella, mutta veden pyöriminen auton ikkunan takana ei silti tunnu kovin miellyttävältä. Ensi kerralla varaan ajan autopesuun ja odotan kiltisti vaikka muutaman päivän ajan saamista. Pesun aikana istun kahvia hörppien vaikka torilla.
Pakko sanoa, että puhdas ja kiiltävä auto on kuitenkin aika ihana!
Tänä vuonna koin myös toisen autoiluun liittyvistä epämiellyttävistä tilanteista. Jostain kumman syystä ajoin taas nastarenkailla lähes huhtikuun puoleen väliin saakka. Kai siitä sakon olisi jo saanut. Kesärenkaat olivat myös sakkokamaan, joten uudet oli hankittava. Mutta mitkä. Tiedän, että renkaat ovat isot, mutta tuumakoko ja muut mahdolliset mitat ovat kyllä ihan hebreaa. Hintavertailu aiheutti lähinnä tuskastumista, kun ei tiedä mitä pitäisi edes hankkia.
Onneksi sain apua rengasliikkeeseen menoon. Myyjäkin tuntui olevan yllättävän ystävällinen. Laittoi heti vaihtojonoon, vaikka ostospäätöksen tekeminen oli vasta alkuvaiheessa. Selitti GodYearit, Michelinit ja muut suuhun sopimattomat merkit ja mallit. Erillistä alennusta ei millään kortilla herunut, mutta kai se hinta oli lopulta ihan kilpailukykyinen. Sinne ne satalappuset kuitenkin vilisi. Vanteille laitossa tai renkaiden vaihdossa ei kauaa nokka tuhissut. Nyt on sitten seuraaville vuosille turvalliset ajot taattu. Ja tuskaiset kokemukset taas takana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti